Cooperin tulokset kertovat koko yhteiskunnan muutoksesta
Viime vuosina varusmiesten fyysinen kunto on herättänyt yhä enemmän huolta. Erityisesti Cooper-testitulokset, jotka mittaavat 12 minuutin juoksumatkaa ja tarjoavat suoran indikaattorin kestävyyskunnosta, ovat laskeneet huomattavasti. Varusmiesten 12 minuutin juoksutestin keskiarvo viime vuonna palveluksen aloittaneilla oli 2 398 metriä, eli hieman enemmän kuin sitä edeltävänä vuonna, jolloin tulos oli metriä 2 381 metriä. Armeijan Cooperin testin ”kulta-aikoja” eleltiin 1970-luvun lopulla, jolloin keskiarvot huitelivat yli 2 700 metrissä. 1990-luvun puolivälin jälkeen tuloksissa tultiin selvästi alaspäin ja 2000-luvun alussa oltiin jo melko ankeissa lukemissa.
Juoksin itse talvipakkasessa Hiukkavaarassa 3130 metriä palveluksen alussa. Reservin kokelaana palveluksen lopussa vääpeli ilmoitti, että ennenkin nämä on "juostu kynällä", kun tiedustelin milloin juostaan loppu Cooper. Silloin lihaskuntotesteissä oli leuanveto testi, mutta siitäkin on nykyään luovuttu, koska niin moni ei saa yhtään leukaa vedettyä!
Mitä ilmiön taustalla on ja mitä se kertoo koko yhteiskunnassa tapahtuneesta muutoksesta. Ilmiön vaikutukset heijastuvat kohonneisiin terveydenhuollon kustannuksiin, koska heikentynyt kestävyyskunto on riskitekijä esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin.
Syitä romahduksen taustalla
Liikunnan väheneminen arjessa
Nyky-yhteiskunnassa nuorten arki on muuttunut yhä passiivisemmaksi. Teknologian kehitys, kuten älypuhelimet, suoratoistopalvelut ja sosiaalinen media ovat vähentänyt arkiliikuntaa. Vanhemmat ostavat lapsilleen skootterin tai perusmopon heti, kun ikä sallii niillä ajamisen.
Koululiikunnan vähentyminen
Vaikka koululiikunta on edelleen pakollinen osa opetussuunnitelmaa, sen määrä ja intensiteetti eivät millään yksin riitä ylläpitämään hyvää kuntoa saati sitten kehittämään sitä. Koululiikunnan määrää pitäisi nostaa niin paljon, että sitä olisi jopa joka päivä pieni määrä ohjatusti.
Ravintotottumusten muutos
Epäterveelliset ruokailutottumukset ja ylipainon lisääntyminen vaikuttavat suoraan fyysiseen suorituskykyyn. Käänteisesti ajateltuna juuri liikkumisen väheneminen lisää myös riskiä ylipainoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2022 noin neljänneksellä (27 %) 2–16-vuotiaista pojista ja vajaalla viidenneksellä (18 %) saman ikäisistä tytöistä oli ylipainoa tai lihavuutta. Tässäkin asiassa kodin merkitys on iso esimerkin antajana oikeasta ruokailutottumuksista. Herkutella saa ja pitääkin, mutta suhde pitäisi olla oikea. Alla olevassa kuvassa on uudet vuonna 2024 julkaistut ravitsemussuositukset.
Mitä voidaan tehdä?
Nuorten kestävyyskunnon kehittäminen on tärkeää ja sen eteen voidaan tehdä monenlaisia toimenpiteitä. Ensinnäkin, liikunnallisen elämäntavan omaksuminen jo lapsuudessa on avainasemassa, sillä mitä aikaisemmin nuoret saavat liikunnan osaksi päivittäistä elämäänsä, sitä paremmin heidän fyysinen kuntonsa kehittyy ja kestää. Liikuntaan innostaminen tulisi siis tapahtua jo varhaisessa vaiheessa ja tässä kasvuympäristöllä on valtava merkitys. Omien vanhempien esimerkki ja kannustus lisäävät varmasti todennäköisyyttä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen. Omien lasteni kohdalla kävi juuri näin, kun otin heidät heti pienenä mukaan omaan harrastukseeni yleisurheilukentälle.
Yhteiskunnallinen tuki ja liikuntamahdollisuuksien parantaminen ovat myös keskeisiä tekijöitä – tarjoamalla ilmaisia ja matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia voitaisiin kannustaa nuoria liikkumaan enemmän ja tukemaan heidän fyysistä hyvinvointiaan. Urheiluseurojen rooli liikuttajana yhteiskunnassa on valtava ja näiden seurojen toimintaedellytyksiä pitäisi tukea valtion ja kuntien taholta tulevilla tukirahoituksilla.
Omasta mielestäni kasvuympäristö ja erityisesti koti on kuitenkin se ratkaisevin tekijä aktiivisen liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. Kasvattajien vastuulla on näyttää omalla esimerkillään mallia eikä huudella Tiktok videoiden selailun lomassa sohvalta, että menkääpä lapset ulos liikkumaan.
Kotioven kynnys kannattaa ylittää
Muista, että koskaan ei ole myöhäistä aloittaa! Kestävyyskunnon kohottaminen ei ole sidottu ikään tai lähtötasoon – tärkeintä on, että päätät tehdä ensimmäisen askeleen ja ylittää kotioven kynnys ja mennä liikkumaan itselle mielekkäällä tavalla. Olitpa sitten aloittelija tai jo aiemmin liikuntaa harrastanut, pienetkin edistysaskeleet vievät sinua kohti parempaa kuntoa ja hyvinvointia. Kestävyyskunnon parantaminen on matka, ei kilpailu ja joka päivä on uusi mahdollisuus tehdä itsellesi hyvä valinta. Jatka liikkumista, nauti edistymisestä ja muista, että sinulla on voimaa tehdä muutoksia – tänään on täydellinen päivä aloittaa!